Ihminen iho tuottaa D-vitamiinia auringonvalon UV-säteilyn avulla. Ihon D-vitamiinin tuotanto on parhaimmillaan kesäisin keskipäivän molemmin puolin. D-vitamiinia voi muodostua jopa 250 mikrogrammaa ulkoilun aikana, jos ei käytetä aurinkovoidetta. Aurinkovoide estää D-vitamiinin muodostumisen ihossa.
Syksyisin ja talvisin auringonvalon määrä ei riitä käynnistämään ihon D-vitamiinituotantoa. Siksi elimistön riittävästä D-vitamiinin saannista on huolehdittava ravinnon ja ravintolisien avulla.
D-vitamiinin tehtävät
D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen ravinnosta ja luuston ja D-vitamiini on välttämätön luuston terveydelle ja mineralisaatiolle (kalsium, fosfaatti), se myös osallistuu moniin elimistön toimintoihin ja energia-aineenvaihdunnan säätelyyn.D-vitamiinilla on myönteisiä vaikutuksia puolustusjärjestelmäämme. D-vitamiini vahvistaa immuniteettia osallistumalla immuunivasteen säätelyyn ja ehkäisee mm. hengitystieinfektioita, kuten nuhaa, flunssaa, influenssaa ja muita sairauksia. D-vitamiini suojaa varsinkin hengitystieinfektiolta.
Kesällä ihmisillä on harvoin hengitystieinfektioita, sillä auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiinitaso veressä on korkeammalla kuin syksyisin ja talvisin.
D-vitamiini ylläpitää monipuolisesti yleisterveyttä ja vaikuttaa myös aivojen toimintaan parantaen mielialaa, muistia ja oppimista.
D-vitamiinilla on tehtäviä, joita ei vielä täysin tunneta. D-vitamiinireseptoreja on kaikkialla kehon soluissa ja niitä on löydetty elimistöstä lukuisista erilaisista solutyypeistä, kuten imusoluista, haimasta, ihosta, aivoista, mahalaukusta ja sydämestä.
D-vitamiinin puutteesta johtuva kalsiumin heikko imeytyminen ravinnosta voi johtaa myös osteoporoosiin eli luuston haurastumiseen. Elimistö ottaa tarvitsemansa kalsiumin tällöin luustosta ja siksi luusto haurastuu. Osteoporoosi vaivaa erityisesti naisia vaihdevuosien jälkeen.
D-vitamiinin puute heikentää immuunipuolustusta. D-vitamiinin puutos, yhdessä muiden tekijöiden kanssa, altistaa elimistön lukuisille terveysongelmille, kuten hengitystieinfektioille ja keuhkokuumeelle.
D-vitamiini ylläpitää monipuolisesti yleisterveyttä ja vaikuttaa myös aivojen toimintaan parantaen mielialaa, muistia ja oppimista.
D-vitamiinilla on tehtäviä, joita ei vielä täysin tunneta. D-vitamiinireseptoreja on kaikkialla kehon soluissa ja niitä on löydetty elimistöstä lukuisista erilaisista solutyypeistä, kuten imusoluista, haimasta, ihosta, aivoista, mahalaukusta ja sydämestä.
D-vitamiinin puutos
D-vitamiinin puutos voi johtua riittämättömästä auringonvalosta, puutteellisesta ruokavaliosta tai aineenvaihduntahäiriöstä. D-vitamiinin puutossairaudet ovat lapsilla riisitauti ja aikuisilla osteomalasia, joka tarkoittaa riittämättömän mineralisaation aiheuttamaa luuston pehmenemistä.D-vitamiinin puutteesta johtuva kalsiumin heikko imeytyminen ravinnosta voi johtaa myös osteoporoosiin eli luuston haurastumiseen. Elimistö ottaa tarvitsemansa kalsiumin tällöin luustosta ja siksi luusto haurastuu. Osteoporoosi vaivaa erityisesti naisia vaihdevuosien jälkeen.
D-vitamiinin puute heikentää immuunipuolustusta. D-vitamiinin puutos, yhdessä muiden tekijöiden kanssa, altistaa elimistön lukuisille terveysongelmille, kuten hengitystieinfektioille ja keuhkokuumeelle.
Turvallinen päiväannos
Euroopan elintarviketurvavirasto (EFSA) on arvioinut D-vitamiinin saannin turvallisen päiväannoksen ylärajan. EFSA suosittelee D-vitamiinin turvallisen päiväannoksen ylärajaksi 100 μg/vrk nuorille ja aikuisille.Ikäryhmässä 1-11 vuotta suurimmaksi turvalliseksi annokseksi suositellaan 50 μg/vrk, lapset 6 -12 kk 35 µg/vrk ja lapset 0 - 6 kk 25 µg/vrk. Kesällä annos voi olla pienempi.
D-vitamiinilla on erityisen suuri merkitys ihmisen yleisterveyden edistämisessä, mutta siitä on yleensä puutetta pohjoisen pallonpuoliskon asukkailla. Euroopan elintarviketurvavirasto (EFSA) antoi 2012 turvallisen saannin suositukset: klikkaa ja lue englanniksi .
Tutustu myös: Suomen Ruokaviraston ohjeet D-vitamiinin saannille.
Lähteet
Uusitupa, M. et al. (2014) Ravitsemustiede. Helsinki: Duodecim.
Brewer, S. (2011). Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet. Helsinki: Readme.
Ruokavirasto. (2014). Erityisohjeet ja rajoitukset. [online] Available at: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/ [Accessed 20 Mar. 2020].
Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim (2016). D-vitamiini. [online] Available at: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044&p [Accessed 19 Mar. 2020].
Uef.fi. (2013). Matala D-vitamiinitaso altistaa keuhkokuumeelle. [online] Available at: https://archive.uef.fi/uutiset/uef-fi/2013/Matala_D-vitamiinitaso_altistaa_keuhkokuumeelle.html [Accessed 31 Mar. 2020].
D-vitamiinilla on erityisen suuri merkitys ihmisen yleisterveyden edistämisessä, mutta siitä on yleensä puutetta pohjoisen pallonpuoliskon asukkailla. Euroopan elintarviketurvavirasto (EFSA) antoi 2012 turvallisen saannin suositukset: klikkaa ja lue englanniksi .
Tutustu myös: Suomen Ruokaviraston ohjeet D-vitamiinin saannille.
Lähteet
Uusitupa, M. et al. (2014) Ravitsemustiede. Helsinki: Duodecim.
Brewer, S. (2011). Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet. Helsinki: Readme.
Ruokavirasto. (2014). Erityisohjeet ja rajoitukset. [online] Available at: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset/ [Accessed 20 Mar. 2020].
Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim (2016). D-vitamiini. [online] Available at: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044&p [Accessed 19 Mar. 2020].
Uef.fi. (2013). Matala D-vitamiinitaso altistaa keuhkokuumeelle. [online] Available at: https://archive.uef.fi/uutiset/uef-fi/2013/Matala_D-vitamiinitaso_altistaa_keuhkokuumeelle.html [Accessed 31 Mar. 2020].