Kodin turvallisuus ja varautuminen

Kodin turvallisuus ja varautuminen. Näin turvaat elämän poikkeustilanteissa. Kodin turvallisuus on aihe, joka usein nousee esiin vasta silloin, kun jokin menee pieleen – olipa kyseessä sitten sähkökatkos, vesihuollon häiriö tai jokin vakavampi kriisi. Suomalainen varautumiskulttuuri nojaa vahvasti 72 tunnin varautumisohjeeseen, jonka mukaan jokaisessa kodissa tulisi olla valmiudet selviytyä vähintään kolmen vuorokauden ajan ilman yhteiskunnan palveluita. 

Kodin turvallisuus ja varautuminen
Turvallinen koti. Kuva: Dalle

Kodin turvallisuus ei ole kuitenkaan pelkkää varautumista poikkeustilanteisiin, vaan siihen sisältyy monia jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten voit varautua erilaisiin haasteisiin ja luoda turvallisen arjen kotona.


Kodin turvallisuuden perusteet

Kodin turvallisuus rakentuu monista eri osatekijöistä. Fyysinen turvallisuus kattaa esimerkiksi murtojen ja ilkivallan estämisen. Tämä voi tarkoittaa turvalukkojen, hälytysjärjestelmien ja valvontakameroiden käyttöä. Yksinkertaisillakin keinoilla, kuten pihan hyvällä valaistuksella, voi estää ulkopuolisten pääsyn kotipiiriin.

Riskienhallinta kotona puolestaan tarkoittaa varautumista sisäisiin vaaratilanteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tulipalot, vesivahingot ja sähkölaitteiden aiheuttamat ongelmat. Jokaisessa kodissa tulisi olla alkusammutusvälineitä, kuten sammutuspeite ja palovaroittimet, jotka tarkistetaan säännöllisesti. 

Turvallisuussuunnitelma on tärkeä apuväline, joka auttaa ennakoimaan ja varautumaan mahdollisiin riskeihin. Tässä on tiivis lista kodin turvallisuussuunnitelmassa huomioitavista tärkeimmistä asioista:


1. Hätäuloskäynnit: Varmista, että kaikki perheenjäsenet tietävät talon hätäuloskäynnit.

2. Alkusammutusvälineet: Sammutuspeite, palovaroittimet ja käsisammutin.

3. Ensiapuvälineet: Päivitetty ensiapulaukku ja tarvittavat lääkkeet.

4. Häiriötilanteisiin varautuminen: Kotivara (ruoka, vesi, lääkkeet) kolmeksi päiväksi.

5. Viestintä: Paristokäyttöinen radio ja ladattu varavirtalähde.

6. Tietoturva: Vahvat salasanat ja yksityisyystietojen suojaaminen.

7. Säännölliset tarkastukset: Tarkista palovaroittimet ja turvajärjestelmät säännöllisesti.

8. Naapuriapu: Pidä yhteyttä naapurustoon ja sovi avunannosta hätätilanteessa.


Varautuminen häiriötilanteisiin

Häiriötilanteet voivat tulla yllättäen, ja niihin varautuminen on olennainen osa kodin turvallisuutta. Sähkökatkokset, jotka ovat erityisen tavallisia Suomen sääolosuhteissa, voivat kestää pitkiäkin aikoja. Pitkä sähkökatko tarkoittaa monia arkea mullistavia asioita – valot sammuvat, kodinkoneet pysähtyvät ja lämmitys katkeaa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää osata pitää koti lämpimänä ilman sähköä. Käytännön neuvoja ovat esimerkiksi kaikkien lämpimien peittojen ja vaatteiden hyödyntäminen sekä ikkunoiden ja ovien tiivistäminen.

Vesikatkokset ovat toinen ongelma, joka voi johtua esimerkiksi veden saastumisesta tai sähkökatkosta. Suositeltavaa on varata kotiin riittävästi vettä, sillä veden tarve nousee nopeasti poikkeustilanteissa. Jokaisen tulisi varata kotiin muutaman päivän juomavesivarat sekä astioita, joilla vettä voi hakea jakelupisteistä.

Kotivara on käytännöllinen keino varmistaa, että kodissa on aina riittävästi ruokaa ja tarvikkeita hätätilanteita varten. Kotivaraan kuuluvat helposti säilyvät ruoat, kuten säilykkeet, kuivamuonat ja vesivarastot. Tärkeää on myös varmistaa, että kotivara sisältää ruoat myös lemmikkieläimille. Kotivaran tarkoituksena ei ole olla erillinen hätävarasto, vaan sitä voi hyödyntää osana arkea, jolloin varastoa täydennetään säännöllisesti.


Hätätilanteissa suojautuminen ja viestintä

Monissa vakavissa kriisitilanteissa, kuten tulipaloissa tai kemikaalionnettomuuksissa, suojautuminen sisätiloihin on ensisijainen ja tehokas keino suojata itsensä ja perheensä. Sisälle suojautuminen tarkoittaa, että kodin ikkunat ja ovet suljetaan ja mahdolliset raot tiivistetään esimerkiksi ilmastointiteipillä. Ilmanvaihto tulisi pysäyttää mahdollisten vaarallisten kaasujen tai savun leviämisen estämiseksi.

Viestintä on myös tärkeässä roolissa häiriötilanteissa. Koska monet viestintäverkot, kuten puhelin- ja internetyhteydet, voivat kaatua sähkökatkosten myötä, on hyvä varautua käyttämään esimerkiksi paristokäyttöistä radiota ja ladattua varavirtalähdettä, jolla voi ladata puhelimen.


Tietoturva ja yksityisyys

Tietoturva on tärkeä osa kotona tapahtuvaa varautumista, sillä yhä suurempi osa elämästämme tapahtuu verkossa. Hyvä tietoturva alkaa vahvoista ja vaikeasti arvattavista salasanoista. Vältä jakamasta henkilökohtaisia tietoja, kuten kotiosoitetta tai lomamatkojen aikatauluja, julkisilla foorumeilla tai sosiaalisessa mediassa. Rikolliset voivat käyttää näitä tietoja hyväkseen esimerkiksi suunnitellessaan kotimurtoja.


Yhteisöllisyys ja apu häiriötilanteissa

Häiriötilanteissa yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Naapureiden, perheen ja ystävien kanssa kannattaa pitää yhteyttä ja varmistaa, että kaikki pärjäävät. Erityisesti apua voivat tarvita iäkkäät tai liikuntarajoitteiset ihmiset, jotka eivät välttämättä pysty huolehtimaan kaikista tarpeistaan kriisitilanteessa.

Pienikin apu voi olla merkittävä, ja yhteisön vahva tukiverkosto voi auttaa kriisistä selviämisessä. Kysy rohkeasti myös vierailta ihmisiltä, tarvitsevatko he apua, sillä joskus pelkkä naapurin tarjoama lämmin ruoka voi olla suuri apu hädän hetkellä.


Selko-ohje: 72 tunnin varautuminen

72 tunnin varautuminen tarkoittaa, että jokaisen tulisi varautua selviämään kotona vähintään kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua, esimerkiksi sähkökatkon tai vedenjakeluhäiriön aikana.

Häiriötilanteisiin varautuminen on erityisen tärkeää, sillä sähkökatko tai vesihuollon häiriö voi kestää useita päiviä. Tällöin on tärkeää, että pystyt turvaamaan oman ja perheesi hyvinvoinnin ilman ulkopuolista apua. Varautuminen auttaa sinua pärjäämään ilman sähköä, lämmitystä tai juoksevaa vettä.


Mitä kotona tulisi olla

1. Ruokaa ja vettä: Varaa vähintään kolmeksi päiväksi säilyvää ruokaa ja 2–3 litraa juomavettä henkilöä kohti päivässä.

2. Lääkkeet ja hygieniatuotteet: Tärkeät lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, kuten vessapaperi, käsidesi ja kosteuspyyhkeet.

3. Viestintävälineet: Paristokäyttöinen radio, varaparistoja ja ladattu puhelimen varavirtalähde.

4. Lämmönlähteet ja valaistus: Taskulamppuja, kynttilöitä, tulitikkuja ja lämpimiä vaatteita sähkökatkon varalta.


Miten toimia häiriötilanteissa

- Sähkökatkon aikana: Pysy lämpimänä sulkemalla ikkunat ja ovet sekä käyttämällä lisäpeittoja. Käytä takkaa tai leivinuunia, jos mahdollista.

- Vesikatkon aikana: Varaa kannellisia astioita veden noutamiseen ja käytä pullovettä juomiseen.

- Tiedonhaku: Kuuntele sähkökatkon aikana viranomaisten ohjeita paristokäyttöisellä radiolla ja seuraa turvallisuustilannetta viranomaisten viestintäkanavien kautta.


Käytännön vinkkejä

Pidä kotona retkikeitin tai kaasugrilli, jotta voit valmistaa ruokaa sähkökatkon aikana. Muista myös paloturvallisuus, kun käytät avotulta tai muita lämmönlähteitä sisätiloissa.

Lataa tarvittavat laitteet ja vara-akut. Ennen sähkökatkon riskiä varmista, että puhelin, tietokone ja vara-akut ovat täyteen ladattuja. Vara-akkujen avulla voit jatkaa viestintää, jos sähkökatko kestää pitkään.

Varaa kotivaraan helposti säilyvää ruokaa, kuten säilykkeitä ja kuivamuonaa, joita voi syödä myös kylmänä. Suuren osan ruoasta voi valmistaa myös ilman sähköä käyttäen esimerkiksi retkikeitintä.

Ota yhteys naapureihin: Häiriötilanteissa naapuriapu voi olla ratkaisevaa, erityisesti vanhuksille tai muille, jotka tarvitsevat apua. On hyvä varmistaa, että myös naapurit ovat varautuneet ja tarjota apua tarvittaessa.

Pysäytä ilmanvaihto vaaratilanteessa, kuten tulipalon tai kemikaalionnettomuuden sattuessa. Tiivistä ikkunat ja ovet esimerkiksi ilmastointiteipillä, jotta vaaralliset kaasut tai savu eivät pääse sisälle.


Yhteenveto

Kodin turvallisuus ja varautuminen ovat asioita, joita jokaisen tulisi miettiä ennakoiden. Häiriötilanteita varten kannattaa varmistaa, että kodissa on riittävästi vettä, ruokaa, lämpimiä vaatteita ja välineitä, joilla voi valmistaa ruokaa ilman sähköä. On myös tärkeää ymmärtää, miten suojautua erilaisilta uhilta ja varmistaa, että viestintä ja tietoturva toimivat häiriötilanteissa. Kodin turvallisuus ja varautuminen ovat parhaimmillaan, kun kaikki tarpeellinen on valmiina, jos jotain odottamatonta tapahtuu.


Lähteet

Pelastustoimi. (n.d.). 72 tuntia. [online] Saatavissa: https://72tuntia.fi/ [Viitattu 9. lokakuuta 2024].

Tuovi - Sisäinen turvallisuus. (2020). 72 tuntia -varautumissuositus. [online] Saatavissa: https://sisainenturvallisuus.fi/72-tuntia-varautumissuositus [Viitattu 9. lokakuuta 2024].

72 tuntia -varautumissivusto. (n.d.). Selviydytkö 72 tuntia. [online] Saatavissa: https://www.pelastustoimi.fi/72-tuntia [Viitattu 9. lokakuuta 2024].

Avainsanat: turvallisuus, turvallisuussuunnitelma, varautuminen, kodin turvallisuus, 72 tunnin varautuminen