Elämänkatsomus on henkilökohtainen käsitys siitä, miten ihminen näkee ja ymmärtää elämän ja maailman. Se on näkemys, joka muodostuu yksilön arvoista, uskomuksista, kulttuurista, kasvatuksesta ja kokemuksista. Elämänkatsomus vaikuttaa ihmisen kaikkiin elämän osa-alueisiin, kuten työhön, ihmissuhteisiin, valintoihin, henkilökohtaiseen kehitykseen ja onnellisuuteen. Elämänkatsomuksesta riippuu, mitä pidämme tärkeänä, oikeana ja hyvänä elämässä.
|
| Kuva: Bing-DALL-E |
Elämänkatsomus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin, henkiseen kehitykseen, kasvuun ja onnellisuuteen. Positiivisen elämänkatsomuksen kehittäminen auttaa ihmistä saavuttamaan mielenrauhan, suuremman onnellisuuden ja tyytyväisyyden. Se voi auttaa yksilöitä käsittelemään elämän haasteita ja löytämään ratkaisuja ongelmiin.
Mikä on elämänkatsomus
Elämänkatsomus on yksilön omaksuma henkilökohtainen näkemys ja tapa hahmottaa ja tulkita ihmistä, maailmaa ja omaa paikkaansa siinä. Elämänkatsomus perustuu yleensä johonkin uskontoon, filosofiaan, tieteeseen, poliittiseen katsomukseen tai henkilökohtaiseen kokemukseen.
Elämänkatsomus vaikuttaa siihen, mitä arvoja ja tavoitteita ihminen pitää tärkeinä ja miten hän suhtautuu itseensä ja muihin. Elämänkatsomus on merkittävä ihmiselämää ja valintoja ohjaava taustatekijä elämälle ja henkiselle onnellisuudelle ja hyvinvoinnille.
Elämänkatsomus auttaa ihmistä löytämään elämälleen merkityksen ja tarkoituksen. Se antaa vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, kuten miksi olemme olemassa, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ja mitä on hyvä elämä. Elämänkatsomus voi myös tarjota lohtua ja toivoa vaikeina aikoina. Positiivinen elämänkatsomus lisää ihmisen henkistä onnellisuutta ja hyvinvointia.
Yksilöllinen elämänkatsomus rakentuu erilaisista aineksista ja osa-alueista:
• Uskomukset: uskonnolliset, henkiset, tieteelliset ja filosofiset näkemykset.
• Arvot: sisältäen moraalin, etiikan, periaatteet ja ihanteet.
• Kulttuuri: ympäröivän kulttuurin vaikutus henkilökohtaiseen elämänkatsomukseen.
• Elämänkokemukset: henkilökohtaiset kokemukset, kasvatus, koulutus ja ympäristötekijät.
• Identiteetti: minäkuva, henkilökohtaisen arvon ja itsetuntemuksen merkitys.
• Maailmankuva: ihmisen tiedolliset käsitykset maailmasta ja sen toiminnasta.
• Ajattelutavat: omat ajattelumallit, asenteet ja näkemykset.
• Elämän tarkoitus: elämä merkityksellisyys, päämäärä ja elämän tarkoituksen etsiminen.
Mikä on maailmankatsomus
Maailmankatsomus on tapa hahmottaa ja tulkita todellisuutta. Se sisältää käsityksiä esimerkiksi olemassaolosta, arvoista, moraalista ja tarkoituksesta.
Henkilökohtainen elämänkatsomus perustuu yleensä johonkin yleiseen maailmankatsomukseen. Maailmankatsomus vaikuttaa siihen, miten ihminen suhtautuu itseensä, muihin ja ympäristöönsä.
Maailmankatsomukseen liittyviä käsitteitä
- Teismi: Usko yhteen tai useampaan jumalaan (polyteismi), jotka ovat luoneet ja hallitsevat maailmankaikkeutta. Teisti on henkilö, joka uskoo yhteen tai useampaan jumalaan (polyteisti).
- Agnostisismi: Käsitys, että jumalan tai jumalien olemassaoloa ei voida varmuudella todistaa tai kiistää. Agnostikko on henkilö, joka ei ota kantaa jumalan tai jumalien olemassaoloon, koska sitä ei voida varmuudella todistaa tai kiistää.
- Ateismi: Käsitys, että jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Ateisti on henkilö, joka ei usko jumalaan tai jumaliin.
Yleisimmät maailmankatsomukset
Maailmankatsomuksia on monia, se voi olla uskonnollinen, filosofinen, tieteellinen tai poliittinen. Elämänkatsomustaan rakentava ihminen voi saada näistä kaikista aineksia oman näkemyksen muodostamiseen.
Uskonnot
Uskonnot ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat elämänkatsomuksen rakentumiseen. Ne tarjoavat ihmisille opetuksia ja ohjeita siitä, miten elää hyvää ja tyydyttävää elämää. Uskonnot korostavat hyvän tekemistä ja yhteisöllisyyden merkitystä.
Yleisimmät uskonnolliset maailmankatsomukset ovat kristinusko, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus.
Uskonnoilla on erilaisia näkemyksiä elämästä ja sen tarkoituksesta. Esimerkiksi kristinuskon mukaan elämän tarkoitus on palvella Jumalaa ja tehdä hyvää toisille. Buddhalaisuus taas korostaa henkilökohtaista kehitystä ja vapautumista kärsimyksestä.
Filosofia
Filosofiset maailmankatsomukset ovat tapoja tarkastella maailmaa järjen ja argumentoinnin avulla. Esimerkiksi humanismi on filosofinen maailmankatsomus, joka tähdentää ihmisen arvoa ja vapautta.
Filosofia painottaa ajattelun tärkeyttä ja haastaa ihmisiä pohtimaan elämän perimmäisiä kysymyksiä.
Filosofia voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: itämaiseen ja länsimaiseen filosofiaan. Itämainen filosofia keskittyy henkilökohtaiseen kehitykseen ja sisäiseen harmoniaan. Länsimainen filosofia sen sijaan painottaa järkeä ja loogista ajattelua.
Tiede
Tieteellinen maailmankatsomus perustuu tieteelliseen tiedonhankintaan ja menetelmään ja pyrkii selittämään maailmankaikkeuden ilmiöitä ja luonnetta havaintojen ja tutkimusten perusteella. Se perustuu tietoon ja todisteisiin, eikä hyväksy uskomuksia ilman riittävää perustelua.
Tiede on tärkeä tekijä elämänkatsomuksen muodostumisessa. Se tarjoaa faktapohjaista tietoa maailmasta ja sen toiminnasta. Tiede kiinnittää erityistä huomiota empiirisiin havaintoihin ja tieteelliseen metodiin tiedon hankinnassa.
Naturalismi on luonnontieteisiin perustuva materialistinen käsitys, joka korostaa luonnonlakien merkitystä kaikessa elämässä. Se kieltää yliluonnollisen ja korostaa tieteellistä näkökulmaa.
Fysikalismi on lähes synonyymi naturalismille, sillä fysikalismi tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan vain fysikaalinen todellisuus on olemassa ja se on ainut todellisuuden taso.
Skientismi eli tiedeusko näkemys, jonka mukaan kaikkiin ongelmiin on löydettävissä luonnontieteellinen vastaus ja joka korostaa tieteellisen maailmankuvan merkitystä. Skientisti ymmärtää todellisuuden fysikaalisesti ja naturalistisesti.
Poliittiset suuntaukset
Yleisimmät poliittiset maailmankatsomukset ovat konservatismi, liberalismi, sosialismi ja kommunismi.
Konservatismi pitää perinteitä, yksilönvapautta ja taloudellista vapautta tärkeänä. Liberalismi korostaa yksilönvapautta, markkinataloutta ja demokratiaa.
Sosialismi on yhteiskunnallista omistajuutta painottava aate. Astetta jyrkemmän sosialismin eli kommunismin mielestä vain valtio-omistus ja luokaton yhteiskunta tuo onnen.
Konservatismi ja liberalismi edustavat oikeistolaista kapitalistista ideologiaa, kun taas sosialismi ja kommunismi edustavat vasemmistolaista ideologiaa.
Mikä on maailmankuva
Maailmankuva on osa maailmankatsomusta ja elämänkatsomusta, se kuvaa yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan kokonaisvaltaista käsitystä maailmasta ja sen toiminnasta. Se sisältää erilaisia näkemyksiä, uskomuksia, arvoja ja asenteita, jotka muodostavat kuvan maailmasta ja sen eri osa-alueista.
Maailmankuva voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: materialistiseen ja henkiseen. Materialistinen maailmankuva korostaa aineellisia asioita, fyysistä maailmaa, rahaa ja omaisuutta.
Henkinen maailmankuva taas painottaa henkistä maailmaa, henkilökohtaista kehitystä, hyvyyttä ja rakkautta. Maailmankuva voi olla myös dualistinen eli henkinen ja aineellinen.
Maailmankuva on käsitys maailmasta, se on yksilön tai yhteisön pysyväluonteinen yleisnäkemys maailman luonteesta ja rakenteesta, yhteiskunnasta, ihmisestä, moraalista ja luonnosta. Maailmankuva on todellisuutta koskevien tiedollisten käsitysten kokonaisuus.
Elämän tarkoitus
Elämän tarkoitus on yksi ihmisen perustarpeista ja motivaation lähteistä. Elämän tarkoitus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee elämänsä olevan arvokasta ja merkityksellistä itselleen ja muille.
Elämän tarkoitus voi liittyä esimerkiksi omaan identiteettiin, arvoihin, päämääriin, uskontoon, ihmissuhteisiin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Elämän tarkoitus voi muuttua elämän eri vaiheissa ja tilanteissa.
Elämän tarkoitus on kysymys, jota ihmiset ovat pohtineet vuosituhansia. Eri filosofiat, uskonnot ja tieteet ovat tarjonneet erilaisia vastauksia siihen, miksi olemme olemassa, mitä meidän tulisi tehdä elämällämme ja mikä tekee elämästä merkityksellistä.
Yleisimmät elämän tarkoitukset
Elämän tarkoitus ei ole yksiselitteinen, vaan se voi vaihdella yksilöllisesti ja elämänvaiheittain. Jotkut saattavat löytää elämän tarkoituksen työstä, ihmissuhteista, harrastuksista tai uskostaan. Elämän tarkoitusta voi etsiä myös luonnosta, taiteesta, musiikista tai kirjallisuudesta. Monet ihmiset saattavat kokea elämän tarkoituksen olevan vain elämä itse, olemassaolon ilo ja nautinto.
Elämänkatsomus ja henkinen hyvinvointi
Henkinen hyvinvointi on tila, jossa ihminen kokee olevansa tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Henkinen hyvinvointi sisältää muun muassa mielenterveyden, elämänlaadun, merkityksellisyyden ja onnellisuuden ulottuvuuksia. Henkinen hyvinvointi riippuu monista tekijöistä, kuten fyysisestä terveydestä, sosiaalisista suhteista, taloudellisesta tilanteesta, elämänkatsomuksesta ja henkilökohtaisista arvoista.
Henkinen kasvu ja kehitys ovat prosesseja, joissa ihminen pyrkii laajentamaan tietoisuuttaan, syventämään ymmärrystään ja parantamaan kykyjään. Henkinen kasvu ja kehitys voivat liittyä esimerkiksi omaan identiteettiin, arvoihin, uskomuksiin, tunteisiin, motivaatioon, luovuuteen, oppimiseen tai ihmissuhteisiin.
Elämänkatsomus vaikuttaa ihmisen henkiseen hyvinvointiin merkittävästi. Omaa henkistä kehitystä ja kasvua voi edistää selkiyttämällä elämänkatsomustaan, rakentamalla siitä valoisan ja positiivisen, henkistä hyvinvointia tukevan näkemyksen elämästä.
Henkinen ja hengellinen kehitys ja kasvu ovat tärkeitä tekijöitä henkisessä hyvinvoinnissa. Henkisyys ja hengellisyys tarkoittaa uskonnollista tai henkilökohtaista kasvua. Se tarjoaa yksilöille mahdollisuuden löytää merkitystä elämälle ja ymmärtää omaa paikkaansa maailmassa.
Henkinen ja hengellinen hyvinvointi ja kasvu auttavat ihmistä löytämään sisäistä rauhaa ja tyytyväisyyttä.
Yhteenveto
Elämänkatsomus on yksilöllisen ihmisen tietoisesti omaksuma, sisäistämä ja rakentama näkemys ja tulkinta ihmisestä, elämästä, maailmasta ja elämän tarkoituksesta.
Omakohtaisen maailmankatsomuksen eli elämänkatsomuksen rakentamiseen ihminen saa aineksia kollektiivisista maailmankatsomuksista, kuten uskonnoista, tieteestä, poliittisista ideologioista ja filosofiasta.
Pyrkimällä rakentamaan valoisan, optimistisen, positiivisen ja myönteisen elämänkatsomuksen itselleen, voi tukea omaa henkistä kehitystään ja kasvuaan ihmisenä, oppia elämään hyvää ja onnellista elämää.
Lue myös: Onni-onnellisuusopas, Elämän tarkoitus
Lähteet
https://tieteentermipankki.fi
Kielitoimistonsanakirja.fi. (2023). Kielitoimiston sanakirja.
Webtieto.com. (2021). Elämän tarkoitus. [online] Available at: https://www.webtieto.com/p/elaman-tarkoitus.html [Accessed 4 May 2023].
Suomen humanistiliitto & Elo, P. 2008. Ensyklopedia elämänkatsomustietoon. Helsinki: Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat: Suomen humanistiliitto.
Keywords: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, maailmankatsomus, maailmankuva, uskonnot, henkinen kehitys, henkinen kasvu, henkinen hyvinvointi, elämän tarkoitus, elämän merkityksellisyys